Tänä vuonna pääsemme todistamaan naisten jalkapallon maailmanmestaruuden sijaan naisten Euroopan mestaruuskisoja. Tapahtuma alkaa 6. heinäkuuta Englannissa, etkä halua missata sitä!
Viime vuosien aikana naisten jalkapallo on kehittynyt ja saanut lisää faneja joka puolelta maailmaa. Todisteena tästä toimivat EM-kisat. Vuonna 1984 perustettu tapahtuma kasvaa vuosi vuodelta, kuten voit huomata alla.
Neljästä tiimistä kuuteentoista: naisten EM-kisaformaatin positiivinen kehitys
Ensimmäiset viralliset naisten EM-kisat pelattiin vuonna 1984 – 24 vuotta myöhemmin kuin miesten vastine. Vain neljä luokiteltua maata osallistui turnaukseen, jalkapallo-otteluja ollessa yhteensä kolme. Sama formaatti säilytettiin kuudenteen turnaukseen asti vuonna 1995. Myös miesten EM-kisat aloitettiin neljän osallistujamaan voimin. Tämä käytäntö jatkui aina viidenteen kauteen saakka. Neljän osallistujamaan käytäntöä jatkettiin siis naisille yksi kausi kauemmin kuin miehille.
Vuonna 1997, naisten EM-kisojen seitsemäntenä kautena, osallistujien määrä tuplaantui kahdeksaan. Formaattiin lisättiin lohko-otteluvaihe, joka edelsi välieriä ja loppuottelua. Tämä käytäntö pysyi kolmen kauden ajan, eli yksi kausi vähemmän kuin miesten EM-kisoissa.
Seuraava askel naisten EM-kisojen kehityksessä otettiin kymmenennen kauden aikana vuonna 2009. Ensimmäistä kertaa koskaan turnauksessa kilpaili 12 joukkuetta. Formaatti koostui lohko-otteluista, puolivälieristä, välieristä ja loppuottelusta.
Mielenkiintoinen havainto on, että miesten turnauksessa ei missään vaiheessa kilpailtu 12 joukkueen voimin, vaan kahdeksasta osallistujamaasta hypättiin suoraan kuuteentoista.
Naisten EM-kisat saivat vasta 12. kautenaan vuonna 2017 16 osallistujamaata. Tänä vuonna Englannissa pelattavalla kaudella tulee olemaan myös 16 osallistujaa, kuten on suunniteltu myös vuoden 2025 kisoihin.
Vaikka naisten EM-kisojen evoluutio on ollut positiivinen, miesten ja naisten EM-kisojen osallistujamäärä ei ole siitäkään huolimatta tasavertainen. Miesten 14. turnaus pelattiin vuonna 2016 24 joukkueen voimin. Tätä käytäntöä aiotaan jatkaa ainakin vuoteen 2024 asti.
Kun otetaan huomioon, että EM-kisoja on järjestetty enemmän miehille kuin naisille, voidaan olettaa, että naisten EM-kisat saavat 24 osallistujamaata, kun he ovat pelanneet saman määrän turnauksia. Miesten kisat saivat 24 osallistujamaata 14. kaudellaan, eikä naisten turnauksia ole vielä pelattu niin montaa.
Katsomalla kaaviota voi huomata, että naisten ja miesten kisat saavat saman määrän joukkueita yleensä yhden tai kahden kauden viiveellä. Voimme olettaa, että meidän on mahdollisesti odotettava naisten 15. EM-turnaukseen asti vuonna 2033 nähdäksemme kisoissa 24 maajoukkuetta.
+1074%! Kävijämäärän räjähdysmäinen kasvu naisten EM-kisoissa
Formaatin kehittymisen myötä myös kisojen kävijämäärä on kasvanut merkittävästi. Vuosien 1984 ja 2017 välillä se kasvoi miltei 1074 prosentilla, mikä tarkoittaa yhteensä 247 041 katsojaa vuodelle 2017! Tätä voi osittain selittää sillä, että myöhemmissä turnauksissa pelattiin useampia otteluita.
Tämän vuoksi onkin tärkeämpää analysoida täyttöastetta, joka ottaa huomioon katsomossa olevien ihmisten lukumäärän stadionin kapasiteettiin verrattuna. Kuten kaavioista voi havaita, täyttöaste naisten ensimmäisissä EM-kisoissa oli n. 29 prosenttia. 33 vuotta myöhemmin 48 prosenttia stadiumin kapasiteetista täyttyi faneista. Ensisilmäyksellä luku ei vaikuta suurelta, mutta voimme havaita, että EM-kisojen suosio on kasvanut 2000-luvun alussa johdonmukaisesti.
Ennen vuoden 2001 EM-kisoja täyttöaste oli alle 20 prosenttia kahdesti, vuonna 1987 Norjassa sekä vuonna 1995, jolloin joukkueet pelasivat koti- ja vierasotteluita. Aste ylitti 30 prosenttia kerran, mikä tapahtui vuoden 1991 turnauksessa Tanskassa.
Jos näitä lukuja verrataan 2001 vuoden jälkeisiin turnauksiin, voidaan havaita, että täyttöaste oli alle 30 prosenttia vuoden 2005 EM-kisoissa Englannissa. Ennätysluku kuuluu Ruotsin vuoden 2013 turnaukselle, jolloin 66 prosenttia stadionista täyttyi jalkapallofaneista – yhteensä 8 676 katsojaa ottelua kohden. Samainen kausi pitää hallussaan myös EM-kisojen otteluhistorian kävijäennätyksen. Peräti 41 301 fania saapui katsomaan Saksan ja Norjan välistä ottelua, jonka Saksa lopulta voitti. Suomessa pidetyssä turnauksessa vuonna 2009 täyttöaste oli 30 prosenttia.
On mahdollista, että nämä ennätykset rikotaan seuraavissa EM-kisoissa Englannissa, etenkin, jos Three Lionesses -lempinimellä tunnettu Englannin naisten maajoukkue pääsee turnauksessa pitkälle.
Kaikkien aikojen menestyksekkäin naisten EM-joukkue: viekö Saksa pokaalin yhdeksännen kerran?
On enää alle kuukausi siihen, kun turnaus starttaa käyntiin isäntämaa Englannin kohdatessa Itävallan. 13. kauden myötä Englannin leijonattaret toivovat kotietua, sillä joukkue putosi jo puolivälierissä viimeisissä kisoissa vuonna 2017. Myös muut joukkueet, kuten Alankomaat, Ruotsi, Ranska ja Saksa haalivat pokaalia tänä vuonna.
Saksa on vakuuttanut suorituksillaan aiemmissa turnauksissa. Joukkue on voittanu 12 naisten EM-kisoista kahdeksan ja onkin näin ollen kaikista joukkueista menestyksekkäin. Vuosina 1989 ja 1991 Saksa voitti EM-kisat kahdesti peräkkäin, selättäen Norjan molemmissa loppuotteluissa. Seuraavana kautena Saksa sijoittui vasta neljänneksi, mutta teki taas paluun kärkisijoille seuraavina vuosina. Vuosien 1995 ja 2013 välillä Saksa oli voittamaton. Joukkue vei voiton kotiin peräti 5 kertaa peräkkäin. Ei epäilystäkään siitä, etteikö Saksa yrittäisi jatkaa voittokulkuaan myös tänä vuonna.
Mikä tekee Saksan joukkueesta muita vahvemman? Saamme selkeän kuvan tarkastelemalla joukkueiden tekemien maalien määrää. 12 kauden aikana Saksa on saanut 109 maalia 48 ottelun aikana, mikä tekee joukkueesta eniten maaleja saaneen joukkueen keskiarvolla 2,27 maalia peliä kohden.
Vuosien 2001, 2005 ja 2009 turnausten aikana Saksa keräsi yhteensä 57 maalia ja voitti kaudet. Joukkueen huippuhyökkääjät, kuten Inka Grings, ovat vaikuttaneet menestykseen. Grings teki yhteensä kymmenen maalia kausien 2005 ja 2009 aikana. Birgit Prinz on myös listan kärjessä kymmenellä maalillaan turnausten 1995 ja 2009 aikana. Jatkavatko hyökkääjät, kuten Tabea Waßmuth ja Lea Schüller, voittokulkua vuonna 2022? Pohjoismaat Ruotsi ja Norja taas sijoittuvat toiselle ja kolmannelle sijalle eniten maaleja tehneiden joukkueiden listalla, Ruotsi 75 maalilla ja Norja 69 maalilla. Saksan lailla maat haluavat jatkaa menestyskulkuaan. Suomi on tehnyt kisojen historian aikana yhteensä 11 maalia.
Aiemmasta menestyksestä huolimatta Saksa ei ole ainoa tämän vuoden ennakkosuosikki. EM-mestaruuden nykyinen haltija Hollanti tekee vahvan paluun hyökkääjien, kuten Vivianne Miedema ja Lieke Martens, ollessa valmiina viemään voiton. Myös Englanti on turnauksen isäntänä yksi ennakkosuosikeista. Sarina Wiegman, joka voitti turnauksen 2017 Hollannin joukkueen riveissä, kilpailee tällä kertaa Englannin joukkueessa. Kilpailun mustana hevosena pidetty Ruotsi on tehnyt toiseksi eniten maaleja naisten EM-kisahistorian aikana. Joukkue palaa kentälle luottavaisena – “Kuinka pysäyttää Ruotsi” -oppaan julkaisun myötä joukkue ei näytä epäilevän kykyjään. Pystyykö Saksa jatkamaan ennätystään ja voittamaan EM-kisat yhdeksännen kerran? Mahdollisuudet ovat hyvät, mutta lohko-ottelut Tanskaa, Espanjaa ja Suomea vastaan paljastavat tämän vuoden kokoonpanon vahvuuden.
Voiko Ruotsi rikkoa Saksan voittokierteen EM-kisoissa 2022?
Ruotsi oli yksi ensimmäisistä naisten jalkapallomaajoukkueen omaavista maista. Joukkue perustettiin 1960-luvulla, jolloin naisista koostuva maajoukkue oli vielä normaalista poikkeavaa. Ruotsi voitti ensimmäiset viralliset naisten EM-kisat vuonna 1984. 16 maalillaan joukkue teki mieleenpainuvan sisääntulon parhaan maalintekijänsä ja pelaajansa Pia Sundhagen avustamana. Sundhage nousi myöhemmin Ruotsin naisten jalkapallomaajoukkueen päälliköksi, jona hän toimi vuodesta 2012 vuoteen 2017. Sundhage voitti myös olympiahopeaa vuonna 2016. Valitettavasti voitto on pysynyt Ruotsin ainoana naisten jalkapallon saralla, sillä joukkue ei ole päässyt sen jälkeen loppuottelua tai välieriä pidemmälle.
Vaikka se saattaakin tuntua tappiolta, on suuri saavutus päästä toiseksi tässä maailmanlaajuisessa tapahtumassa. Niistä 23 turnauksesta, joihin Ruotsin naisten joukkue on vuosien varrella osallistunut, on se onnistunut sijoittumaan palkintokorokkeelle jopa yhdeksän kertaa. Näistä yhdeksästä kerrasta joukkue on sijoittunut toiseksi kolmesti. Tämä kertoo paljon siitä, mihin Ruotsi pystyy. Joukkuetta pidetään maailman yhdeksänneksi parhaana naisten joukkueena. Tämä tarkoittaa, että joukkueella on mahdollisuus viedä voitto kotiin, jos se todella niin haluaa. Sen täytyy vain vapauttaa kilpailuhenkinen viikinkienergiansa!
Vuosien 1987, 1995, 2001, 2003 ja 2016 MM-kisoissa Ruotsin joukkue oli jälleen lähellä suurta voittoa. Naisten MM-turnauksessa vuonna 2003 joukkuetta pidettiin ennakkosuosikkina, mutta lopulta se hävisi lähes voittamattomalle Saksan joukkueelle. Tämä tapahtui myös olympialaisten aikana. Jääkö Ruotsi siis tahattomasti ikuiseksi kakkoseksi vai pystyykö joukkue rikkomaan Saksan voittokierteen?
Uskomme, että voi! Avain Ruotsin menestykseen on sen puolustus. Oikealla strategialla joukkueella on mahdollisuus voittaa uudelleen. Jos Ruotsi saa selvitettyä heikot kohtansa, se voi nousta EM-voittoon tänä vuonna.
Pelit alkakoon
Naisten EM-kisat ovat kehittyneet niiden alkuajoista. Osallistujajoukkueiden lukumäärä on noussut neljästä kuuteentoista, ja kävijämäärä on kasvanut 1074 prosentilla, mikä kertoo kasvavasta kiinnostuksesta naisten jalkapalloa kohtaan. Tämä tulee todistettua taas kerran myös tämän vuoden turnauksessa, jossa näemmä monta jännittävää peliä. Avausottelu pelataan Englannin ja Itävallan välillä – pääsemme siis todistamaan kuinka Englanti käyttää kotikenttäetuaan ja sitä, mihin suuntaan naisten vuoden 2022 EM-kisat ottelun myötä kehittyvät. Muut joukkueet, kuten Saksa ja Ruotsi, odottavat jo vuoroaan päästä todistamaan vahvuutensa ja jatkamaan historiallisia saavutuksiaan. Naisten EM-kisojen 13. kausi tulee olemaan jännittävä.
